Rakas Päiväkirja,

näin aivan mahtavan Imbi Pajun tekemän dokumentti-elokuvan Suomenlahden sisaret Lotta Svärd-järjestön vaiheista miehitetyssä Eestissä.

Oli hyvin surullinen ja hyvin kaunis tarina naisista sodassa, onneksi tulee ainakin televisiosta FST5 kanavalta kuun lopussa, on osa meidän lähihistoriaamme ja hyvin lohdullisella tavalla kuvattu.

En vieläkään tiedä tuleeko dokumentti m yös elokuvateatterilevitykseen, sen toivoisi kuuluvan Peruskoulun opetukseenkin.

Viisi tähteä,

nähdään pian

 

 

Rakas Päiväkirja!

Kaksi rainaa on nähty, Coco ja Igor Elenan kanssa ja Takina Woodstock Marian kanssa.

Coco ja Igor oli pienieleinen draama vailla todellisuuspohjaa, päähenkilöt puhuivat ranskaa ja venäjää, musiikki oli Stravinskin ja mielenkiinto petetyn aviovaimon Katjan puolella. Leikkaus Venäjän vallankumouksesta oli kökkö. Neljä tähteä

Takina Woodstockissa ei ollut jälkeäkään Jimi Hendrixistä tai muista legendoista, oli seksiä, päihteitä ja sekoilua sekä homoeroottista rakkautta vihreässä maisemassa, joka tarinan lopussa muuttui mudaksi. Kaksi tähteä yrityksestä.

Missä muuten viipyy Markus Selinin ja Renny Harlinin suursatsaus Mannerheim?

Nähdään taas!

Rakas Päiväkirja,

kaksi uutta rainaa on nähty, Coco ja Igor ja Takina Woodstock.

Coco Chanelin ja Igor Stravinskin love storyllä ei ole todellisuuspohjaa elämäkerroissa, mutta tarina oli hyvä ja kertomisen arvoinen, kun taustalla soi Stravinskyn musiikki ja päähenkilöt puhuivat ranskaa ja venäjää. Myötätuntoni meni tarinan petetylle aviovaimolle Katja Stravisnkylle. Näytteleminen oli vähäeleistä draamaa ylellisissä puitteissa.

Varsien surkea oli leikkaus Venäjän vallankumouksesta, oli idiooteille tehty. Neljä tähteä.

Takina Woodstock oli Leen ohjaus Woodstockin legendaarisista festareista, seksiä, päihteitä ja homoseksuaaleja maalaismaisemassa, rahanahne juutalainen äiti ja äkäiset farmarit, näyttämölle saakka ei koskaan päästy, joten Jimi Hendrix ja Janis Joplin jäivät kokematta. Kaksi tähteä yrityksestä.

Lukemisen alla on Paulo Coelhon Zahir, siitä seuraavaksi.

Huomiseen!

 

Rakas Päiväkirja,

eilen olin jälleen elokuvissa, samassa Mirjamin seurassa kuin ennenkin, katsoin Pedro Almodovarin Särkyneet syleilyt, niistähän tässä on kysymys, kun Grandi muutti Rovaniemelle, hänelle ei seksi ja elokuvat riittänyt, musiikki ärsytti Grandia, paitsi Lordi.

Penelope Crutz oli huikea Audrey Hepburnina ja Marilyn Monrona platinablondina, en ole Almodovarilta nähnyt muita filmejä kuin Naisia hermoromahduksen partaalla, se oli niin hauska, että teki mieli itkeä.

Seuraavaksi haluan nähdä Coco Chanelin uskomattoman elämäntarinan, rakastan noita ranskalaisia, vaikka en osaa ranskaa. Jos vielä pääen sinne, vien ruusun Jim Morrisonin haudalle.

Tapaamisiin.

 

Rakas Päiväkirja,

nyt on sitten Michael Jackson haudattu. Mieleen tulevat muutkin kuolleet, James Dean, Marilyn Monroe, Hanoi Rocksien Razzle ja Kurt Cobain.

Grandi on nyt Rovaniemellä, lähetin hänelle tekstarin, missä toivotin onnea uuteen kotiin. Eilen soitin hänelle, kysyin vastaanottaako viestejä ja hän sanoi, että voin lähettää sähköpostia. Lähetin Grandille viestin, ei ole vastannut.

Tycho ja Kristina von Rosenvinge ovat tänään lentäneet kotiinsa Annapolisiin.

Oli aivan ihastuttavaa tutustua Kristinaan ja Tychoon, molemmat tekevät työtä.

Lahjaksi sain Washington DC kirjan omistuskirjoituksella.

Suski on kylpylässä, Marjatta New Wine tapahtumassa.